maanantai 30. marraskuuta 2015

Mökillä sinisävyin


Olimme mökillä viikonloppuna ja kovin oli sinisävyistä ulkona. 

Alla kuva Emiliasta päikkäreillä, taisi herätä Jedin "hellään" pusuun...


Banaanin syönti onnistuu jo omin voimin...

perjantai 20. marraskuuta 2015

Haureka


Tänään seminaarissa suurin odotuksin... (Kuvateksti:"Senkin idiootti! Me haluamme hajun tyynystä! Tyynystä!"

Perjantai:
Toni Lahtinen: Videotervehdys Tansaniasta, missä Team Rokka auttaa taistelussa norsunluun salakuljetusta ja norsujen salametsästystä vastaan. "The only thing necessary for the triumph of evil is for good men to do nothing." - Edmund Burke http://www.teamrokka.com/fi/etusivu/
Paola A. Prada: “Sniffing out scent: The bridge between instruments and canines” Introduction - Historical and global perspectives of human scent as evidence
Paola A. Prada: What is human scent - A viewpoint from the laboratory
Paola A. Prada: Scent in the field and beyond the forensic arena
Simon Prins: Training by Mother Nature


Lauantai:
Simon Prins: "Learn to change behavior fast – Your own and your dog’s" History of animal training - Overview on how animal training developed
Simon Prins: Why working together is so important in K9 training 
Simon Prins: Innovative training methods and needed skill sets & How to collect and analyze data and build training programs
Harri Gustafsberg: “The Mind Control of the Dog Handler - Develop you mind and have an impact on your dog’s learning and performance”

Paola A. Prada on rikostekniikan instituutin apulaisprofessori Texasin teknillisessä yliopistossa. Hänen poikkitieteellinen tutkimuksensa sisältää kemiaa, eläinten käyttäytymistiedettä ja kansallista turvallisuutta, jotka ovat kaikki kriittisiä tekijöitä tehokkaassa tiedustelu- ja puolustustoiminnassa. Prada on työskennellyt laajasti teknisen kehitystyön parissa aiheenaan ihmisen ominaishajun hyödyntäminen rikostutkinnassa. Hän on myös kehittänyt työssään hajutunnistuskoirien koulutuksessa tarvittavia hajujen keräysmenetelmiä. Prada on yksi Human Scent Evidence -kirjan kirjoittajista.

Simon Prins on työskennellyt yli kaksi vuosikymmentä koiranohjaajana ja erikoisasiantuntijana Alankomaiden poliisissa ja kansallisessa rikostorjunnassa. Hän on kansainvälisesti tunnettu innovatiivisena kamera-, räjähde- ja pelastuskoirien kouluttajana. Eläinten kouluttaminen riskialttiisiin operaatioihin vaatii omanlaisensa koulutusmenetelmän. Prins uskoo positiiviseen vahvistamiseen, turvalliseen oppimisympäristöön, kriteerien asetteluun ja selkeään viestintään. Prins on yksi A Manual for Proven Success in Operational Service Dog Training (K9 Professional Training) -kirjan kirjoittajista. www.simonprins.com

***

Ohjelmistotestaajan näkökulmasta on iso ero sillä, testataanko lentokonetta, sairaalan teho-osaston laitteita vai kodinkoneita. Lentokoneen ohjelmistossa ei sallita virheitä, vaan tason on oltava luotettava. Kun kodinkone, esim. tietokoneen ohjelmisto, toimii hieman epäluotettavasti, se on ärsyttävää, mutta ei hengen vievää. Jos tietokoneen ohjelmistoa testaisi kuin teho-osaston laitteita, harva aplikaatio valmistuisi koskaan markkinoille ja hinta olisi niin hunajainen, ettei kukaan haluaisi maksaa sitä. Koiran koulutuksessa näen asian samoin, siinä missä virkakoiran on oltava erehtymätön, kotikoiralle riittää vähempi tarkkuus. Mutta se mitä voidaan hyödyntää ja pitäisi hyödyntää, on uusimmat löydökset koiran kouluttamisessa.

Tämän päivän luento johdatteli koiran hajuaistiin ja ihmisen hajuartikkeleiden tunnistamiseen yliopistotutkimuksen tasolla, kunka ihmisen hajua voidaan käyttää mm. oikeudenkäynneissä todisteena vaarantamatta yksilön oikeusturvaa. Se mikä minua kiinnostaa, on, kuinka koiran ällistyttävän kyvyn haistaa voi kääntää arkielämään siten, että se on iloksi ja hyödyksi sekä koiralle että omistajalle. Päivä antoi paljon ajattelemisen aihetta ja aivot raksuttavat kun mietin, miten tuota voisi soveltaa omilla koirilla.


torstai 12. marraskuuta 2015

Koirulijuttuja


Suunnittelen matkaa Kreetalle ja siellä on koiratarha, jossa minulla on tuttuja töissä. 

Koiria on tarhalla aika paljon, noin kaksisataa. Tarha pyörii lahjoitusten turvin ja uusia koiria tulvii tarhalle tasaiseen tahtiin. Mutta tässä muutamia tarinoita, jotka koskettivat minua. Ovatko nuo toivottomia tapauksia vai onko jokaisella toivoa oikealla lääkinnällä ja hoidolla... Siinäpä sitä on pohtimista. Itse tein pienen lahjoituksen sairaskulukeräykseen, linkki lahjoituskeräykseen.

Yllä ja alla kuva Pedroksesta, Pedros on ollut tarhalla jo kauan aikaa, eikä sen adoptio ole todennäköistä. Nuorella pojalla on mitä hurmaavin luonne, se tykkää leikkiä muiden koirien kanssa, ei välitä kissoista ja rakastaa ihmisiä! Pienikin hetki huomiota on pojalle korvaamaton ja pusuja tulisi loputtomasti! Mutta Pedrosilla on epilepsia ja tullessaan se kärsi myös pahasta sisäloisongelmasta. Pedros tarvitsisi epilepsialääkityksen, jotta sen elämä sujuisi. 


Jacos vanha herra on ollut tarhalla jo lähemmäs 3 vuotta, eikä adoptio ole todennäköistä enää. Veteraani-ikään ehtinyt Jacos näyttää jo vanhan koiran vaivoja mm. omistuisten pahkuroiden muodossa. Tavoitteemme on saada herra pikimmiten lääkäriin jotta tiedämme miten helpottaa herrran oloa. Vaikka Jacos jäisikin tarhalle, teemme parhaamme että viimeisiin vuosiin kuuluu paljon rapsutuksia ja rakkautta, lämmin paikka sekä kivuton olo.


Tämä ranskanbuldoggi sekoitus saapui tarhalle vasta viikko sitten. Se löydettiin läheisen kaupan pihasta, se yritti päästä jokaisen auton kyytiin. Pikkuinen on ollut kadulla jo pidemmän aikaa, sillä on todennäköisesti sekä leishmanioosi että kaihi. Leishmanioosia ei voi parantaa, mutta sen oireita voidaan hoitaa. Hoitoa on jatkettava useita kuukausia, elinikäinen hoito on usein tarpeen.


Nämä kolme pentua tulivat tarhalle ollessaan vain alle kuukauden. Toistaiseksi ne ovat selvinneet ongelmitta, mutta rokotuksiin ja madotuksiin tarvittaisiin rahaa, jotta pennuilla olisi mahdollisuus selviytyä ja pysyä terveinä ja hyväkuntoisina!