Ei niin reipas potilas

Dino ressukalta lähti pallit ja hammaskivi. Sen verran el lääk piti varansa, ettei suostunut työntämään kättään Dinon suuhun, vaan antoi minun tehdä kolme ekaa hammasta. Minkä hammashoitajan maailma onkaan minussa menettänyt 

Mutta kun koira ei värähtänytkään, el lääk teki työn loppuun ensin tuikattuaan lisäannoksen nukutusainetta. Taisi lopulta saada norsun annoksen nukutusainetta, sillä silmät muljahtelivat vielä iltapäivällä.

Dino ei ollut reipas potilas. Ei sitten millään mittarilla. Päädyin nukkumaan yöksi lattialle ja Dino rojahti kainalooni ja nukahti. Sihti oli huono ja se nukkui osittain päälläni. Tuli kuuma ja siirtyi. Palasi. Siirtyi. Palasi. Mutta lopetti vinkumisen. Käytiin ulkona. Dino liikkuu normaalistikin kuin sotanorsu, pää hiukan alhaalla, vauhdilla eteenpäin ja esteet puskee päällään pois. Arvatkaa miten kävi kaulurin kanssa? No oli kuin piesty koira. Piti ohjata kädellä kauluri joka mutkan ohi, kun jumiutui seisomaan surkeana esteen kohdatessaan. Ovenkarmit, tuolit; talossamme on aika monta mutkaa johon jumiutua. Illalla ruokailu ei onnistunut mitenkään eli oli syötettävä kädestä. 10 päivää kauluri suositus. Olen valmis pehmustettuun huoneeseen jos potilas ei reipastu. Miesflunssa on pikkujuttu tämän rinnalla.

Koiratanssituomarina Akaassa

 

Olin tuomaroimassa kahta kisaa (A ja B) Akaalla. Tuomaroin ensi kertaa uusilla säännöillä, mikä meni loppujen lopuksi helpommin kuin uumoilin.

Koirakot olivat yllättävän hyvätasoisia ja ohjelmia oli kiva katsoa. Pukuihin oli selvästi panostettu.

Ponu ROP, Dinah VSP Lahdessa

 

Viikon kohokohta oli kun Ponu oli Lahdessa ROP ja Dinah VSP.

Ponun veli Bruno pääsi mukaan perjantain treeneihin ja tuo miespuolinen blondi jopa osasi jotain, mistä olin hiukan hämmästynyt. Jedin treenit olivat ok niinkuin aina ja hakutreeneissä se suorastaan loistaa. Dinon motivaatio on potenssissa, kun on mahdollisuus, että Jedi syö sen namit.

Mustat ovat siellä missä minäkin, kuin kaksi varjoa perässäni.

Jedi lasten turvana, kun katsellaan jännää Disney-leffaa.

Club Show 2020 Kasvattajaluokka BIS!

Villakoirakerho järjestää joka vuosi epävirallisen näyttelyn, Club Shown ja tänä vuonna meillä meni siellä todella hyvin. Yaelilla oli kädet täynnä töitä, kun laittoi koko poppoon näyttelykyntoon, mutta vaivannäkö palkittiin. Yllä kuvassa Ponu, joka tuli turistiluokan vsp:ksi. Erityisen iloisia olimme siitä, että ensimmäisessä kasvattajaluokka esiintymisessämme, vaikkakin epävirallisessa, poppoomme sai BIS tuloksen.

Dinah oli ROP & JH1

Hurma oli VSP nyöriturkkisena.

Viola oli junior ROP, BIS2

Samu oli junior VSP

Bomba, KP

Dante

Indy

Lilly

Koirakuumetta ilmassa

Kolmen koplani: Jedi, Dino ja Bruno

Mustat istuvat usein portailla vahtimassa kadun tapahtumia, ne eivät hauku eivätkä ryntää useinkaan aidalle, kunhan istuvat ja katselevat.

Olen nyt ollut etätöissä ja seuraa minulta ei puutu, mustat tykkäävät olla lähikontaktissa, selustani on turvattu.

Puudeliherrani taasen on sohvanvaltaaja... Oltiin sitten kotona tai mökillä.

Koiratanssituomarina Akaassa

Lauantai vierähti koiratanssikisoja tuomaroidessa.  Esityksiä on aina hauska katsoa ja kisat sujuivat sutjakkaasti, kiitos järjestäjien.

Pennut sirutettu

Omaa vuoroa odotellessa... Apumiehet mukana.

Painot 6vk (5vk):

Sininen: 4,0kg (3,4kg)

Punainen: 3,9kg (3,1kg)

Oranssi: 3,5kg (2,7kg)

Musta: 4,1kg (3,4kg)

Harmaa: 3,7kg (3,1kg)

Ruskea: 3,6kg (2,9kg)

Keltainen: 4,3kg (3,6kg)

Vaaleanpun.: 4,1kg (3,3kg)

Pennut 4 viikkoa

Syntymäpaino, 1vk, 2vk, 3vk, 4vk

Sininen poika: 386g / 505g / 998g / 1,5kg / 2,4kg

Musta poika: 352g / 447g / 837g / 1,4kg / 2,3kg

Harmaa poika: 294g / 408g / 890g / 1,4kg / 2,1kg

Ruskee poika: 289g / 385g / 792g / 1,2kg / 1,9kg

Keltanen poika: 359g / 464g / 918g / 1,4kg / 2,5kg

Punainen tyttö: 361g / 491g / 999g / 1,6kg / 2,2kg

Oranssi tyttö: 343g / 431g / 849g / 1,4kg / 2,0kg

Vaal.pun. tyttö: 347g / 466g / 991g / 1,6kg / 2,3kg

Pennut 3 viikkoa

Yläkuvassa sukua koolla :)

Pennut 3 viikkoa

Pennut kasvavat kohisten

Pennut kasvavat kohisten ja jo kävelevät horjuen. Kaikilla on jo oma koti, kolme pennuista menee avustajakoiriksi.

Viime yönä syntyi Lillyn pennut

Ensimmäinen pentu syntyi yhdeksältä illalla ja viimeinen kolmelta aamuyöstä. En malttanut nukkua, kun jännitin miten synnytys sujuu ja hyvinhän se sujui. Röntgenissä pentuja eläinlääkäri laski olevan enemmän, joten Lilly pyörähti aamulla ultrassa varmistamassa, että kaikki olivat ulkona ja niinhän ne olivat.

Minä päädyin Palveluskoirat -lehden uusimpaan numeroon. Lueskelin kaikessa rauhassa lehteä, kun oma kuvani pongahti esiin. Artikkeli kertoi Marista (kuvassa keskellä), mutta kuvat oli otettu jossain koiratanssikilpailussa, kun olimme tuomareina.