perjantai 26. helmikuuta 2016

Kanankoivet


Niin vain se hetki tuli, että Brunolle muotoiltiin kanankoivet. Kokonaisuus ei ole vielä ihan katseen kestävä, mutta pikku hiljaa, pikku hiljaa...



perjantai 12. helmikuuta 2016

Aaseja


Matkalla aasien luokse, ohitimme kirkon, joka oli rakennettu vuoren päälle ja jonne pääsi kylästä kätevästi portaita pitkin.


Olimme suoraan sanottuna niin korkealla kuin korkealla olla voi.


Perillä oli aaseja, hevosia ja muuli.



Sekä tietty koiria, joita oli pelastettu kaduilta...


Sitruunoita...


Meidän piti etsiä villejä orkideoita, mutta...


Jouduin elämäni seikkailuun "oikotielle" vuorten yli...


Ja todiste kreetalaisten tarpeesta rakentaa kirkkoja vuorten huipulle...


Siellä huipulla nökötti yksi lisää

torstai 11. helmikuuta 2016

Brunon äippä


Kännykkääni selatessa törmäsin tähän kuvaan... Kuvassa Brunon äippä, veli ja sisko.
Pikkuhiljaa alkaa olla ikävä omia koiria...

Gouvesin koiratarha


Kävin tänään Gouvesin koiratarhalla ja olin positiivisesti yllättynyt, miten siistiä siellä oli.


Ylläolevan olisin voinut ottaa mukaani, alla ihan kääpiövillakoiran oloinen pentu.


Alla oleva vanhus oli masentuneen näköinen. Jos joskus eksyt Kreetalle, tee päivän hyvä teko ja vie yksi koirista lenkille. Ihan tarhan vieressä on todella ihana merenranta, jossa voi kävellä.

Imbrosin kanjoni


Aamulla söimme aamiaisen, joka on suoraan sanottuna ollut joka aamu mahtavan hyvä. Yllä kuva aulasta ja alla aamiaishuoneesta.


Keikuimme jälleen vuoristoteillä, jotka totta puhuen olivat leveämpiä ja huomattavasti turvallisemman tuntuisia, kuin Italiassa tai Madeiralla.


Päivän kohde oli Imbrosin kanjoni.



Kanjoni oli ehdottomasti näkemisen arvoinen...





Aamulla oli satanut, emme saaneet sadetta niskaan, mutta pilvet kirjaimellisesti olivat niskassamme.

keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Viattomat


Me mitään olla tehty emännän poissaollessa...

Kuka muka sanoi, että ollaan nukuttu sängyssä? Todisteita ei ole.



tiistai 9. helmikuuta 2016

Sisi


Tämä päivä oli pyhitetty kalastajakylälle nimeltä Sisi. Aamulla heräsin auringon paisteeseen ja meren sineen. Päivän ensimmäinen etappi oli Milatos luola.


Maisemat olivat mahtavat, kuten aina vuoristossa.







Luolan sisällä oli alttari sodassa kuolleiden muistoksi, paikalliset käyttivät luolastoa vihollisilta piiloutumiseen.


Luolilta jatkoimme lähes autioituneeseen vuoristokylään. Huomasin vasta nyt, etten ottanut yhtään kuvaa kylän rakennuksista... Jotka siis olivat vanhaa kreetalaista rakennuskantaa, käytännössä pieniä taloja, joissa kaksi huonetta, valkoisia, sisäkatossa puuriukuja.










Ja sieltä alas pieneen kylään, jossa joimme päiväkahvit. 


Kissoja oli paljon joka puolella. Mutta kuulemma se on joko cats or rats eli joko kisssoja tai sitten rottia. Kyläläiset valitsevat mieluummin kissat.


Lopuksi veimme koirat kävelylle kalastajakylässä

Knossos Beach


Aamulla heräsimme Kreetalla uuteen päivään. Hotellihuoneen parvekkeelta otettuja kuvia. Koska olemme hotellin ainoat vieraat, meillä on oma yksityisranta.


Hotellin aula, matkalla aamiaiselle


Huoneemme sisäänkäynti


Hotellin vahtikoira Rasmus


Päivällä paluumatkalla kavereidemme luota, onnistuimme eksymään vuoristokylään. Ilmeisesti valitsimme navigaattorista "lyhyin reitti"... Kujat olivat kovin kapoisat...


Ja matka alaspäin melkoista serpentiiniä...


Paikallinen supermarket: banaani, irrota itse veitsellä tertusta...


Illalla Heraklionin vanhassa kaupungissa kävelyä ja illallinen