maanantai 26. elokuuta 2013

perjantai 23. elokuuta 2013

2 x Juniori Serti


Nevellä meni loistavasti Virossa:

17.8.2013, Tuomari: Gabriela VeigaArvostelu: Nice young bitch, nice head and expression, correct propontions (?). OK coat texture for color.Nice mover.

18.8.2013, Tuomari:Torbjörn SkaarArvostelu: beautiful feminin head, good mounth and teeth, dark well shaped eyes, well anqulated in front, good body,well angulated behind, good tail set, moves well, well presented.

Pennut 3 viikkoa


Pennuilla on nyt viralliset nimet ja kunnolliset pannat:

Aprikoosi poika, musta panta (Agidream’s Pure Heart and Soul) etsii kotia
Aprikoosi tyttö, keltainen panta (Agidream’s Pampered Baby Girl) etsii kotia
Aprikoosi poika, sininen panta (Agidream’s Prince Charming), alustavasti varattu
Punainen tyttö, oranssi panta (Agidream’s Pink Baby Princess) varattu
Aprikoosi tyttö, lila panta (Agidream’s Perfect Diamond) varattu
Aprikoosi tyttö, punainen panta (Agidream’s Princess Neea) varattu
Aprikoosi poika, ruskea panta (Agidream’s Perfect Gentleman) varattu
Aprikoosi poika, vihreä panta (Agidream’s Peace Of Mind) varattu






Honey innostui sijaisäidiksi, mutta mutta...


Oman äidin maito oli kuitenkin kaikkein parasta!


Masu täynnä :)


Mitä???

Haukkuvat rokkihemmot


Siivosin kirjahyllyjä ja mitä löysinkään! Vanhan lehden, jossa oli artikkeli Suomen ensimmäisestä koiranäytelmä, joka esitettiin Lemmikkimessuilla.


Jesse


Chanelin astutus onnistui ja ultrassa näkyi 3 pentua. Isänä toyvillakoira Jesse.

Elokuun lopun kukintaa


Kiinanruusut ovat innostuneet kukkimaan.




Syksyn alun keltaista kukintaa...



Ja vaaleanpunaisella rintamalla... Karjalanneito ja verenpisara.


Kalliokasvi kukkii edelleen.


Pelargonit ovat yhä täydessä kukassa.


Piha laitettiin syksyn moodiin. Ulkokukat otin sisään, jotta kylmät yöt eivät hyydytä niitä ennen aikojaan, vaikka päivät ovat vielä tosi lämpimiä.



Tokoilua ja sekoilua


Honey on kerännyt tokoilussa taas koko kauden sekoilut.

Meillä on hyvä valmentaja, treenaamme säännöllisesti ja treeneissä kaikki sujuu hyvin. Kisan alla kentän laidalla kaikki sujuu hyvin, sitten koetilanne ja Honey hyytyy täysin. Kun kisatilanne on ohi, sama kenttä, samoja ihmisiä kentällä, ei ongelmia. Kaikki liikkeet sujuvat taas täysin.

Huokaus... Ehkä otamme taas vauhtia talven yli ja jatkamme ensi kaudella uudella tarmolla.

tiistai 13. elokuuta 2013

Minäkö kömpelö?


Aamu alkoi kuin suoraan mun unesta. Ovikello soi anivarhain ja Chanel, mun lempparinarttu (niitä on kyllä useita, oikeastaan kaikki nartut on mun lemppareita), tuli sisään valtavalla tohinalla niinkuin aina.

Me juostiin pari lämmittelykierrosta alhaalla ja jatkettiin matkaa yläkertaan, missä mamma vasta heräili. Chanel spurttasi kunnolla ja mä perässä. Mamman sängyn vieressä on Ikean kirjahylly saman suuntaisesti kuin sänky, ja sängyn jalkopäässä portti, joka rajaa pääsyn sängyn viereen vain puudeleille.

Mä vähän ihmettelen moista rotusyrjintää, mutta mamma on tiukkana. Kun mä olen muutaman kerran aamulla  laittanut märän pääni hellästi mamman naaman päälle ja antanut kunnon märän pusun, niin jotenkin meidän aamutuokiot ovat päättyneet tylysti aitaan sängyn päädyssä.

No, joka tapauksessa puudelit ovat tervetulleita Ikean hyllyssä olevan aukon kautta sängyn viereen pedatulle koiran pedille.

Tänä aamuna Chanel, jolle paikat on tuttuja, siis pyyhälsi tuhatta ja sataa kirjahyllyn raosta mamman viereen ja mä perässä. Chanel jatkoi matkaa sängylle ja siitä takaisin jalkopään kautta alakertaan iskän luokse.

Arvatkaa kuinka mun kävi? "JEEEEEDIIIII!!!!!" ja vähän painokelvotonta tekstiä. No en sitten hypännyt sängyn kautta Chanelin perään. Mamman suhtautuminen leikkiimme vähän niinkuin latisti tunnelmaa.

Chanel tulla kipitti takaisin ja sitten se vain nautiskeli mun suukoista. Mamma ei raaskinut kieltää ja mä nuolin Chanelin pään kunnon kielipusuilla läpimäräksi. VAU mikä nainen.

Heh heh, kuka luuli, että jumitin kirjahyllyyn? No en, olen mä aiemminkin tullut siitä läpi mamman ällistykseksi. Tuo aukko taitaa olla vajaa 40 cm x 40 cm.

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Ines BIS4


Ines BIS4 Match Showssa :)


Rajasaaressa


Päivä oli kaunis ja mamma oli taas mutissut vähän takakireenä mun energiatasostani. Mä kuvailisin mun nykyistä energiatasoani iloisen innokkaaksi. Mutta kuten muistatte, mamma ei ole koskaan oikein osannut nauttia mun iloisen innokkaasta luonteenpiirteestäni. Mamma haluaa, että innostus on hyvin kohdennettua vain ja ainostaan hänen sitä pyytäessään.

No, niin tai näin, mulla on ollut vähän tytöt mielessä ja muutenkin mä olen alkanut vähän miettimään, miksi ihmeessä mun pitäisi tuoda lelut takaisin mammalle, jos se kerran heittää ne pois. Se kuka ekana ehtii lelun luo, saa pitää sen. Ja voi pojat, kuinka mun lempparipallo vinkuukaan. Se saa mut melkein ekstaasiin, eikä siinä silloin paljon mamman huutelut paina.

No joka tapauksessa, mamma sanoi iskälle tiukasti, että nyt tähän pelleilyyn on tultava loppu. Koira autoon ja tuo turha hösellys on purettava pois.


Ja minne me päädyttiin? Rajasaareen, mun lempparipaikkaan. Pojat, jos tietäisitte, kuinka paljon hajuja siellä on! Mamma ei kuitenkaan ollut yhtä myötämielinen kuin iskä. Iskä aina odottaa, että ehdin sniffata ruohotupsut ja merkata ne huolellisesti. Mamma vain paineli eteenpäin kauhealla vauhdilla iskä mukanaan. Eihän mun auttanut kuin hölkätä perään, sillä laumalla oli selvä päämäärä johonkin.


Ja vau! Naisia rannan täydeltä, oli kuin olisi paratiisiin tullut. Mä ehdin vetää pari kunnon kierrosta, kun mamma lähti liikkeelle, eikä se kutsunut mua kuin kerran. Mietin prioriteetteja. Ollako vai seuratako? Ihanat naiset vai oma lauma? Mamma paineli jo niin, että se aikoi oikeasti jättää mut. Ja niin mä jolkotin perään.

Mutta kun oltiin hetki kävelty, ei ihmettä, me oltiin samalla rannalla taas. Ja nyt mamma suostui istumaan alas, jotta mä pääsin tutkimaan tilannetta kunnolla.




Sitten, mitä ihmettä, mies nosti kepin, KEPIN(!), mun lempparijuttu ja heitti sen! Veteen? Mitä ihmettä?
Onneksi labradorinnoutajalla oli tilanne hallussaan ja se haki kepin.



Mutta sitten keppi lensi taas (rannan toisella puolella) ja HEI! Eikö kukaan voi tulla auttamaan?


Ja kuka pelastikaan tilanteen?