Tokotreenit

Kesä on mennyt löysäillessä, mutta nyt vihdoin saimme puhkuttua ryhtiä itseemme ja treenasimme porukalla. Pennuista mukana olivat Julle ja Hope, oli mukavaa nähdä kumpaistakin.

Saimme melko mukavan joustavasti treenattua omiamme: Jediä, Honeya, Rouskua ja Windyä. Honey lipsui liikkeiden tarkkuudessa, sitä on treenattava. Jedin keskittyminen ei ollut niin hyvää, kuin se olisi voinut olla. Sain sen kuitenkin toimimaan melko ok, mitä nyt keskustelimme siitä, voiko namikättäni pitää rannetta myöten suussa. EI VOI. Rousku oli taitava niinkuin aina. Windykin on edistynyt hurjasti.

Ja vielä video hetkestä treenien jälkeen

Ruusuja

Viikon mukavin juttu oli kaksi vaaleanpunaisen Lawinia -köynnösruusun tainta, jotka sain äidiltäni. Ne ovat ihania ja olen ihan myyty köynnösruusujen edessä.

Köynnösruusujen lisäksi sain kahta erilaista vaaleankeltaista ruusua.

 

Aktivoiduin viimein istuttamaan siemeniä. San istutettua salkoruusua ja jaloritarinkannusta. Kaunokaisen taimet kasvavat vauhdilla ja istuttelin taimet isompiin purkkeihin.

 

Puolustuksekseni voin sanoa, että tänä vuonna äidilläni eivät klematikset ole kukkineet laisinkaan. Minulla ne kukkivat, mutta taivas, kuinka rumia ne ovat...

 

Ranskan tulikukka kukkii :)

Koirapuistossa

 

Viikon verran on nyt satanut enemmän tai vähemmän kaatamalla. Ukkoset ovat tuoneet tasaiseen sateeseen hieman vaihtelua. Mutta nyt aurinko pilkisti ja päätimme viedä koiralaumamme läheiseen koirapuistoon.

Moni muukin oli saanut saman loistavan idean ja koirille riitti leikkikavereita. Jedi nautti selvästi olostaan: "Hei, taas uusi kaveri, kiva kiva ja hei, uusi ihminen, käynpä noin varmuuden vuoksi tarkistamassa sen taskut"

Honey juoksutti poikia, se pyöräytti takapuoltaan aina pojan kohdalla sen verran, että sai pojat laukkaamaan perässään ympäri aitausta. Mutta eiväthän ne Honeya kiinni saaneet.

Niinaa ja Danaa emme raskineet jättää yksin kotiin, joten pakkasimme nekin mukaan. Ne saivat olla rattaissa, rattaiden verkko tiukasti kiinni. Dana (2,5 kg 9v.) oli oma herttainen itsensä ja yritti tappaa kaikki liikkuvat olennot. Rattaat vain heilahtelivat, kun se hyökkäsi koko vartalon voimalla päin verkkoa. Niina-äiti (12 v.) kannusti tytärtään ja pari koiraa taisi saada traumoja.

Lumme kukkii

Äitini puutarha on kaunis, kuten aina. Lumme talvehtii matalassa puutarha-altaassa kiltisti ja kukkii kauniisti. Kukka sulkeutuu yöksi ja avautuu päiväksi.

Vaaleanpunainen köynnösruusu Lawinia kukkii runsaasti ja kiva kiva, sain siitä kaksi tainta.

 

Ruusut kukkivat kauniisti:

 

 

Tikankontti kukkii useamman kukan voimin

Ja joo, minun liljapenkkini ei ole koskaan näyttänyt tuolta:

Uusi kaveri

Löysin tuttavapiiristäni Jedille juuri sopivan kokoisen mukavan koiraystävän, 6 kk vanhan rotikkatytön. Teimme pienen metsälenkin ja lapset leikkivät keskenään.

 

Lenkin jälkeen pysähdyimme pihalle ja leikki muuttui kaulailuksi.

 

 
 

Mieli tekisi lisää

Tänään oli tarjolla henkitorvia. Jedi söi omansa melko vauhdikkasti ja asettui sitten taktiseen positioon Niina-mummon viereen. "Kun aikani tässä hengaan, tuo on vielä minun..."

Mä ja mun luu

Jedillä on tarmoa kuin pienessä kylässä ja jos tarmolla ei ole kohdetta, se kohdentuu ihan itsestään minne sattuu. Mm. tapettien poistoon seinästä. Yksi parhaista luvallisista viihdytyskeinoista on luut. Mutta luut, joita villakoiramme nakertavat viikon, kestävät Jedillä noin puoli tuntia. Kuuluu vain raks, raks ja luu häviää.

Valituksiini kyllästyneenä tyttäreni, joka on luiden hovitoimittajamme, päätti lopettaa valitukseni lyhyeen ja ilmestyi ovemme taakse mukanaan LUU, jonka Henkka oli valinnut. Tyttäreni pitäisi ottaa mallia Henkan valinnasta eli millainen on LUU Jedin makuun. Kannoimme sen olohuoneeseen ja Jedi alkoi askartelemaan sen kanssa. Mummot Dana ja Niina olivat kytiksellä ja Jedi salli sen ihan ok.

Hetki vain ja luu oli kolmessa osassa. Sulassa sovussa Jedi vaihteli luita pikkukoirien kanssa, jotka osasivat arvostaa valmiiksi pehmeäksi kaluttuja luun osia.

 

Tyttäreni toi myös minulle jotain, vastapoimittuja mansikoita :)

Rajasaaressa

Kun saavuimme Rajasaareen, kadulla vastassa oli hanhilauma, niitä oli paljon. Suunnistimme rannalle ja siellähän meitä jo odottikin Windy, Doro ja Mimmi. Oli tosi mukavaa nähdä tyttöjä pitkästä aikaa.

 

Windy innostui kahlailemaan oikein kunnolla.

 

Jedi löysi uusia ystäviä. Windy ja Honey leikkivät vuorikauriita kalliolla.

 

 

Windy ja Jedi innostuivat vesihippaan

 

Koirat mieheni kameran linssin läpi: