Mamma ei ollut ihan vakuuttunut äo:stani, joten osallistuimme tokotunnille, teemana nouto. Tulimme vähän etuajassa, sillä mamma mutisi jotain itsensä nolaamisesta julkisesti, joten sain tiiviin yksityisopetuspaketin.
Alku oli vähän outo, vaikka olinkin ihan innoissani (olen lähes aina ihan innoissani). Yaelilla oli kapula, jonka se työnsi muitta mutkitta suuhuni. Yritin räkiä sitä pois, mutta mitä tapahtui?
Yael nappasi parrastani kiinni ja murahti: Uskallakin sylkeä se pois >: I
Mähän ihan jähmetyin ja puristin leukani kiinni kapulaan.
Sitten Yael otti kapulan kahdella kädellä pois, juuri kun mietin, mikä juttu tää oikein on...
Ja tätä ette usko ikinä! JUUSTOA! BILEET!
Honey söi eilen juustoa koko pussillisen, mun kuolatessa vieressä, kun se haki leluja ihan sukkana suoraan mamman käteen.
Te ette kyllä usko, tää oli juustobileiden salaisuus. Me toistettiin ja toistettiin ja juustoa sen kun virtasi mun suuhuni! Jos joku olisi kertonut, että tästä saa juustoa, niin mulla olisi ollut jo eilen vatsa täynnä juustoa.
Tosin vaatimus lisääntyi sillä, että kapulaa ei saanut mässyttää.
Sitten Yael päätti tarkistaa mun ymmärryksen tasoni. Missä muuten ei ollut mitään vikaa, kiitos kysymästä. Sama se kai mitä suussaan pitää, kunhan juustobileet jatkuvat.
Huomatkaa kuvassa Rousku, meidän demokoira, joka istui ja katsoi harjoitteluani. "Miten VOI OLLA MAHDOLLISTA, että tuo URPO saa juustoa ihan sukkana VAIN SIITÄ, että ottaa jotain suuhunsa???"
Yllä muovinen harjoituskapula, alla metallikapula.
Alla tunnarikapula, joka upposi kokonaan mun suuhuni.
Namikippo.
Mä sain kouluttajaltani täyden kympin. Mä oon NIIN LOISTAVA!!!
Mamman sanoin:"FIKSU KOIRA!"
Kouluttaja:"MÄ olen fiksu ja hyvä kouluttaja :)"
Summa summarum, kun loppujengi tuli kurssille, mä olin jo ihan pro ja mamma oli tosi tyytyväinen.
