Jos mikä ilahdutti vanhan tuomarin sydäntä, niin oli parkkipaikka oven edessä.
Kymmenen pistettä järjestäjille.
Koristelut ja järjestelyt olivat muutenkin huippuluokkaa, niinkuin aina Janakkalassa.
Kisasta jäi pari esitystä mieleen. Toinen oli aivan loistava esitys, joka ei teknisesti ehkä ollut täydellinen, mutta koiran into ja suhde ohjaajaan oli aivan uskomaton. Toinen esitys oli konkariparin esitys, jonka olen nähnyt jo aiemminkin, mutta silti se oli sykähdyttävän hieno.
Rotukirjo oli suuri, alla lyhytkarvainen berhandilainen, ensi kertaa näin sellaisen kisaavan.
Esiintymisasuihin oli panostettu...
Ja alla Ines (Honeyn lapsukainen), joka tuli hakemaan inspiraatiota koiratanssikisoihin, joihin se on jo ilmoittautunut. Ines on kyllä supersöpö, se viittä vaille jäi meille kotiin.
