Kun mä näin kärryt, mä muistin heti, että viimeksi mä peljästyin, kun joku kolisi mun takapuolessa. Mutta eihän mamma välittänyt mun mielipiteestäni tuon taivaallista. Kolmen naisen voimin ne kiinnitti sen rakkineen taasen mun takapuoleeni kiinni ja siinähän se kolisi ja rämisi. Mamman kunniaksi on sanottava, että se kirjaimellisesti nosti mut kärryjen eteen. Se on aika sitkeä nainen, kun päättäväiseksi herkeää.
Mutta ei multa kysytty eikä annettu vaihtoehtoja. Multasäkki kyytiin ja niin mä kiersin talon pariin kertaan.
Kyllähän mä sitten muistin ja tajusin, ettei ole tarvetta heittäytyä paniikkimoodiin, vaikka aisat käännöksissä koskettaa mun takapuoltani. Mamma oli tyytyväinen ja mäkin tallustin eteenpäin juuston ja makkaran voimalla, jos en tyytyväisenä, niin ainakin kohtalooni alistuneena.
Mamman mielestä tämä on kiva sosiaalinen harrastus.
