Mamma säteili tyytyväisyyttä. Meillä oli viimeinen tokokerta. Mä kyllä yritin parastani. Intoa piisasi, sitä toivottua intoa eli mamman silmiin tuijottelua. Leikin, ettei siellä ollut muita paikalla kuin vain me kaksi. Mamma jopa myhäili jotain tyylikkäästä käytöksestä julkisella paikalla. En kyllä oikein ymmärtänyt, sillä omasta mielestäni olen aina intoa täynnä ja tyylikäs. Mutta pääasia, että mamma oli tyytyväinen.
Harjoittelimme paikallaoloa ja suljin muut mielestäni. Myös sen minua tuijottelevan räksyttävän sakemanninartun.
Keskityin vain mammaan.
Ja meillä oli hauskaa. Mammalla oli piilossa narupallo ja se oli aika VAU! Ensin vedin varovasti, mutta sitten päätin vetää kunnolla ja mamma alkoi nauramaan kun eihän siitä ollut vastusta. Irti tarkoittaa 'seis kaikki toiminta' ja nami suuhun. Senkin osaan jo täydellisesti. Mammaa oli kiva naurattaa, kun se kuitenkin yritti tosissaan vetää.
Mutta päivän sana oli keskittyminen...
... ja mamman silmiin tuijottelu.
Käännökset sujuivat täydellisesti ja kouluttaja kehui.
Ja taas tuijoteltiin toisiamme.
Sitten pieni lepotauko, jeesus, se nainen pitää siitä, kun tuijotan sitä silmiin.
Mutta ei kun takaisin hommiin ja taas tuijoteltiin toisiamme.
Paikallaolo harjoitukset sujuivat 10+, hyvä minä. Olimme rivissä 8 koiraa enkä edes vilkaissut muita.
Ja sitten olikin tunti jo ohi ja mamma oli NIIN ILOINEN. Kyllä minullakin oli hauskaa :)
